Insinööriksi Suomeen oli Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jossa konseptoitiin uudenlainen opintopolku ja toimintamalli insinöörien osaamisen päivittämiseksi. Tavoitteena oli hyödyntää korkeakoulutettujen maahanmuuttajien jo olemassa oleva osaaminen, rakentaa osaamisen päivittämiseen uusi toimintakonsepti ja saada siten kasvumuutosaloille lisää työvoimaa. Tarkoituksena ei siis ole suorittaa päällekkäisiä tutkintoja jo olemassa olevan tutkinnon lisäksi, vaan hankkia todennettavaa täsmäosaamista opiskelijan ja työelämän tarpeisiin perustuen.

Maahanmuuttajataustaisille potentiaalisille insinöörialan työntekijöille ei ole ollut tarjolla selvää opintoväylää, joka tarjoaisi heille tiedon suomalaisesta työelämästä ja kielestä ammatillisten opintojen lisäksi. Hankkeessa suunniteltiin opintopolku, jossa yhdistyvät valmentava koulutus sekä muuntokoulutus. Koulutukset suoritetaan jatkumona peräkkäin, koska aikaisemmin ongelmana on ollut koulutusten erillisyys eikä opiskelijalla ole ollut valmentavan koulutuksen jälkeistä jatkosuunnitelmaa tai koulutuspolkua. Uudessa opintopolussa opiskelijat ohjataan valmentavan koulutuksen jälkeen suoraan oman alan opintojen pariin.

Hankkeen tuloksena syntyi uusi opintopolku maahanmuuttajataustaisille, ulkomailla insinööriksi valmistuneille tai korkeakouluopintoja suorittaneille maahanmuuttajataustaisille. Opintopolun avulla nopeutetaan pääsyä työelämään tai kasvatetaan mahdollisuuksia hakea jatkotutkintoon. Hankkeessa järjestetystä koulutuksesta kerättiin palautetta. Sen mukaan osallistujien tietous suomalaisesta työelämästä on lisääntynyt, suomen kielen taito on vahvistunut ja työllistymisen mahdollisuudet koulutusta vastaavalle alalle ovat parantuneet.

 

Hanke koostui neljästä työpaketista

1. Hankehallinto ja viestintä

Hankehallinto piti sisällään projektinhallinnan ja johtamisen, kumppanuustyön, tapahtumien järjestämisen sekä hankkeen sujuvan eteenpäin viemisen ja koordinoinnin. Hankkeessa kerättyä tietoa levitetään ja jaetaan sidosryhmien käyttöön. Työpaketissa hyödynnettiin jo olemassa olevia yhteyksiä ja verkostoja, joita laajennetaan edelleen.

 

2. Valmentavan koulutuksen suunnittelu ja konseptointi tekniikan alan insinööreille

Työpaketissa 2 konseptoitiin uusi toimintamalli insinöörien osaamisen päivittämiseksi, jossa tärkeässä roolissa on valmentava koulutus. Valmentavan koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa valmiudet menestyä korkeakouluopinnoissaan.

Opinnot koostuvat seuraavista osioista (30 op)

– suomen kieli (15 op)

– englannin kieli (5 op)

– matematiikka (5 op)

– valmiudet korkeakouluopintoihin (5 op)

Työpaketissa suunniteltiin korkeakoulujen yhteistyönä monimuotoinen kielikoulutuksen malli kehittämään insinöörikoulutukseen osallistuvien suomen kielen taitoa ammatilliselle tasolle, tavoitteena Eurooppalaisen viitekehyksen ylempien taitotasojen (B2–C1) saavuttaminen. Oleellista oli kehittää uuden toimintamallin lisäksi pedagogisia ratkaisuja, joissa korostuvat yhteisöllisyys ja digitaalisuutta hyödyntävät ratkaisut.

 

3. Muunto- ja lisäkoulutuksen suunnittelu ja konseptointi tekniikan alan insinööreille

Työpaketissa 3 konseptoitiin muunto- ja lisäkoulutuksen toimintamalli, jonka vaiheita olivat muun muassa osaamistavoitteiden määritteleminen ja henkilökohtaisen osaamisen kartoittaminen, osaamisperustainen opetussuunnitelma täydentäviin opintoihin sekä muunto- ja lisäkoulutuksen haku- ja valintaprosessin kehittäminen.

Tuloksena syntyi toinen osa uuteen opintopolkuun. Työpaketissa yhdistettiin valmentava koulutus (työpaketti 2) sekä muunto- ja lisäkoulutus yhdeksi opintopoluksi, josta syntyi valtakunnallinen skaalautuva toimintamalli.  Mallinnuksella suomalaisessa koulutusjärjestelmässä voidaan huomioida paremmin muualta tulleiden oppijoiden tarpeet ja taustat, ja näin tukea työvoiman tarkoituksenmukaista ja suunnitelmallista liikkuvuutta.

 

4. Uuden oppimispolun pilotointi, arviointi ja kehittäminen

Työpaketissa 4 pilotoitiin uusi opintopolku, joka suunniteltiin työpaketeissa 2 ja 3. Valmentava sekä muunto- ja lisäkoulutus muodostavat kokonaisuuden. Pilotoinnissa hyödynnettiin monimuotoista kielikoulutuksen mallia ja verkko-oppimisympäristöä. Pilotoinnissa tapahtuva opetus toteutettiin perusrahoituksella ja avoimen AMK:n korkeakouludiplomikoulutuksena Turun ammattikorkeakoulussa. Toteutuksen jälkeen toimintamalli arvioitiin ja kehittämistarpeet kerättiin yhteen.